Kiukku Aada

Aada taas heräsi aamulla tosi aikaisin, en kylläkään katsonut kelloa mutta luulisin että kuuden pintaan. Se on ihan kiva että nukkuu nykyään ilman tuttia usein mutta sit kun se havahtuu vaihtamaan asentoa sängyssä ja tajuaa että tutti on hävinnyt niin alkaa huuto ja sänky ei enää kelpaa jos tutti ei ole sekunnin sisällä suussa. Mä otin Aadan sitten sohvalle meidän kanssa nukkumaan mutta se oli hyvin katkonaista se nukkuminen.. Aada aina välillä nukahteli ja välillä kikatti ja hakkas nyrkillä jompaakumpaa meistä :D

Syöminen tänään on ollut ihan toivotonta Aadan kanssa, aamupalaksi oli jogurttiin sekoitettuja puurohiutaleita ja mansikoita mutta ne meni pitkin seiniä muutaman lusikallisen jälkeen. Syöttää ei saisi kun neiti tahtoo syödä itse. Sitten kun sen antaa syödä itse niin ruokaa on ympärikeittiötä ja loput löytyy lattialta. Lusikalla syönnistä ei tule edelleenkään yhtään mitään joten Aada syö käsillä. Joka aamu sama show ja itku aamupalan kanssa. Meillä sitten yritetään syödä hyvin monta kertaa päivässä koska yhdellä kertaa sitä ruokaa mahaan asti ei päädy kovin paljon :)

Aamukahvin jälkeen mä kävin Aadan kanssa taas ulkoilemassa, käveltiin taas juna-aseman ympäri. Aada oli taas ihan täpinöissään ja kikatti kävellessään :) Hyvin se taas jaksoi osan matkasta ja sit kun jalat ei enää kantanut niin pääsi vaunuihin istumaan. Aseman hissin kohdalla tosin veti hienot itkupotkuraivarit kun ei mentykään hissiajelulle. Perus Aada :D

 

Päiväunien jälkeen lähdettiin käymään martsarissa Lidlissä. Aada tosiaan ei suostunut rattaissa enää istumaan sen jälkeen kun portaat meni sylissä alas asemalta. Sitten se tyytyväisenä käveli Lidliin asti, ostarilla olikin pienen ihmisen mielestä tosi jännää. Liukuportaita ihmeteltiin, yritti kipittää kahvilaan katsomaan ihmisiä,tuijotettiin ihmisiä ja oltiin menossa kyllä kaikkien luokse. Aada keräsi paljon hymyileviä katseita ihmisiltä ja Lidlissäkin suostui jo istumaan rattaissa ostoksien ajan :) Matkat kestää kyllä sata vuotta kun Aada kävelee kun saa mennä perässä ohjaamassa oikeaan suuntaan ja Aada jää ihmettelemään kaikkea mahdollista mikä meille aikuisille ei ole niin ihmeellistä. Mutta koska ei meillä yleensä mihinkään kiire ole niin siinähän kävelee kun haluaa ja jaksaa :)

Kotona sitten Aada rupesi olemaan jo tosi väsynyt viiden aikaan. Meinasin että ehtii vielä nukkua yhdet päiväunet mutta ei mennyt niinkuin suunnittelin. Vissiin päivän urheilut olikin liikaa Aadalle kun alkoi tuntua siltä että Aadaa sattuu johonkin ja se ei rauhoittunut enää millään. Huusi vaan hysteerisenä jos laittoi pinnasänkyyn ja yritti sinne rauhoittaa. Sylissä oli paremmin mutta nyyhkytti surkeana eikä nukahtanut sitten syliinkään :/ Olisi se niin helppoa kun se osaisi kertoa mihin koskee, jalkoja tuntui aristavan niin annoin sitten lääkettä ja sytyteltiin valot ja valvotettiin.
Piristyi Aada sitten lopulta ja söi ruokaa ihan nätisti ja hengaili sohvalla. Suihkusta Aada tykkää joten mentiin sitten lämpimään suihkuun iltapalan jälkeen, rasvailtiin koko kroppa ja hierottiin vähän jalkoja. Ennen nukkumaan menoa vielä lääkettä naamaan ja sitten pinnasänkyyn. Hetki meni rauhoittumiseen mutta kyllä se uni lopulta vei voiton.

Ehkä huomenna on jo parempi päivä :)